4 § Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1. lomanmääräytymisvuodella 1 päivän huhtikuuta ja 31 päivän maaliskuuta välistä aikaa nämä päivät mukaan luettuina;
2. lomakaudella 2 päivän toukokuuta ja 30 päivän syyskuuta välistä aikaa nämä päivät mukaan luettuina;
3. arkipäivällä muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää.

Lomakausi

Lomakausi on 2.5.–30.9. Kesäloma on yleensä sijoitettava tälle ajalle.

Kesälomakausi

Ks. lomakausi

Talvilomakausi

Talvilomakausi on 1.10.–30.4. Talviloma (24 lomapäivää ylittävä lomanosa) pitää sijoittaa tälle ajalle.

Lomanmääräytymisvuosi

Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 31.3.

Lomapäivä

Ks. arkipäivä

Arkipäivä

Vuosilomapäiviä ovat kaikki arkipäivät. Arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä (yleensä kalenterissa punaisella merkityt päivät). Vuosilomajaksolle sijoittuvat lauantait lasketaan siis lomapäiviksi.

Säästövapaa

Työntekijällä on oikeus säästää osa vuosilomastaan myöhemmin pidettäväksi.

Lomakorvaus

Lomakorvaus maksetaan vuosiloman sijasta. Lomakorvaus voidaan maksaa sekä työsuhteen aikana että sen päättyessä.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä on rahakorvaus, joka maksetaan työntekijälle, joka työsuhteen päättyessä ei ole pitänyt kaikkia ansaitsemiaan lomia.

Lomakorvaus työsuhteen aikana on rahakorvaus, joka maksetaan työntekijälle

• joka ei ole voinut työkyvyttömyyden vuoksi pitää lomaa
• joka lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta
• jolla on pitämättä jäänyttä säästövapaata ja jonka työsuhde päättyy
• jolla on pitämättä jäänyttä säästövapaata ja jonka työsuhde muuttuu osa-aikaiseksi
• jolla on pitämättä jäänyttä säästövapaata ja joka lomautetaan toistaiseksi.

14 päivän sääntö ja 35 tunnin sääntö

14 päivän sääntö

Vuosilomaa kertyy 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täysi lomakuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jona työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä (tai nämä päivät tai osa niistä ovat olleet vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitettuja työssäolon veroisia päiviä).

35 tunnin sääntö

Vuosilomaa kertyy 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täysi lomakuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jona työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia (tai nämä tunnit tai osa niistä ovat olleet vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitettuja työssäolon veroisia tunteja).

14 päivän sääntöä ja 35 tunnin sääntöä ei sovelleta samanaikaisesti. Vain toinen tulee kerrallaan sovellettavaksi.

Kun työntekijä siirtyy osa-aikaiseksi, on kuitenkin mahdollista, että työsuhteeseen sovelletaan ensin 14 päivän sääntöä ja tämän jälkeen 35 tunnin sääntöä (Ks. 10 § 4 momentti).

Lomaltapaluuraha

Ks. lomaraha

Lomaraha

Lomarahasta/lomaltapaluurahasta ei ole säännöksiä vuosilomalaissa, vaan siitä sovitaan työehtosopimuksessa. Lomaraha/lomaltapaluuraha on useimmiten 50 % lomapalkasta (ks. oma työehtosopimus).

Oikeus lomarahaan voi perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön.

Lomapalkkalaskelma

Työnantajan on annettava työntekijälle lomapalkkalaskelma lomapalkan tai lomakorvauksen suuruudesta ja sen määräytymisperusteista.

Lomapäivien pyöristäminen

Loman pituutta laskettaessa lomapäivän osa pyöristetään seuraavaan täyteen päivään. Esimerkiksi työntekijä, joka on ansainnut 27,5 vuosilomapäivää, saa 28 päivän loman.

Työssäolopäivien veroinen aika

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa työssäoloajalta. Vuosilomaa ansaitaan myös työssäolon veroisilta poissaolopäiviltä, joista on luettelo vuosilomalain 7 §:ssä.

Päivitetty 13.05.2020