5 § Vuosiloman ansainta

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Vuosiloman ansainta ei keskeydy siitä syystä, että työntekijä on välittömästi siirtynyt sellaisen työnantajan palvelukseen, jossa omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella määräysvalta on:

1) aikaisemmalla työnantajalla;

2) yhdellä tai useammalla henkilöllä, joka on aikaisempaan työnantajaan takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 3 §:ssä tarkoitetussa läheisyyssuhteessa; taikka

3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä yhdessä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun työsuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskeytynyt työntekijän ollessa suorittamassa asevelvollisuuslaissa (1438/2007) tarkoitettua vakinaista palvelusta, naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalveluslaissa (1446/2007) tarkoitettua siviilipalvelusta. (28.12.2007/1448)

Vuosiloman pituuden määräävät

• työsuhteen kesto ja
• lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) vuosilomaa kerryttävät työssäolokuukaudet eli vuosilomalain 6 §:n mukaisten täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.

Ansaintaperiaate

Vuosiloman ansainta alkaa työsuhteen alkaessa ja päättyy työsuhteen päättyessä.

Työsuhde alkaa, kun työnteko tosiasiassa alkaa, vaikka työsopimus olisi sovittu suullisesti tai kirjallinen sopimus allekirjoitettu aikaisemmin.

Työsuhde lakkaa

• määräaikaisen sopimuksen viimeisenä päivänä
• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisajan viimeisenä päivänä ja
• purettaessa purkamisilmoituksen toimittamispäivänä tai sinä päivänä, jolloin työntekijän katsotaan saaneen tietää työsopimuksen purkamisesta.

Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden (31.3.) loppuun mennessä alle vuoden, lomaa saa 2 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun työsuhde on kestänyt vuoden, vuosilomaa saa 2,5 lomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täyden vuosiloman pituus on siten (24 kesälomapäivää ja 6 talvilomapäivää =) 30 lomapäivää.

Esimerkki

Työsuhde alkoi 2.4. Huhtikuun 1. päivä oli sunnuntai. Työntekijä työskenteli maanantaista perjantaihin. Lauantai ja sunnuntai olivat vapaapäiviä. Koska työsuhde oli alkanut ensimmäisenä arkipäivänä 1.4. jälkeen, vuosilomaa kertyi 2,5 lomapäivää jo tältä lomanmääräytymisvuodelta (TN 1208-87).

Esimerkki

Työsuhde oli alkanut 1.7.1999 ja päättynyt 7.8.2000. Työntekijällä oli oikeus saada 1.4.2000 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta lomakorvausta, joka perustui kahden ja puolen arkipäivän vuosilomaoikeuteen kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. (KKO 2005:61.)

Vuosilomapäivän pyöristys ylöspäin

Jos vuosilomapäivien luvuksi ei tule kokonaislukua, vuosilomapäivän osa annetaan täytenä päivänä.

Esimerkki

Lomapäiviä oli kertynyt 22,5. Työntekijä saa 23 päivän loman.

Lomanmääräytymisvuosia käsitellään itsenäisinä, jos vuosilomaa on kertynyt kahdelta lomanmääräytymisvuodelta. Pyöristys ylöspäin tehdään kummankin lomanmääräytymisvuoden lomapäivien osalta erikseen.

Työsuhteen yhdenjaksoisuus

Työsuhteen yhdenjaksoisuutta eivät katkaise tavanmukaiset työstä poissaolot kuten erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa, sairausloma, lomauttaminen, opintovapaa tai vuorotteluvapaa. Myöskään työtaistelu ei katkaise työsuhdetta.

Työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 5 §:n mukaiset peräkkäiset määräaikaiset työsuhteet ja vuosiloman ansainta

Jos solmitaan peräkkäisiä, sinänsä hyväksyttäviä, määräaikaisia työsopimuksia, jotka jatkuvat keskeytymättöminä tai lyhytaikaisin keskeytyksin, vuosiloman ansainnassa työsuhteen kestoaikaan lasketaan yhteen kaikki määräaikaisuudet.

Lainsäädännössä ei ole määritelty lyhytaikaisuuden kestoa. Lyhytaikaisen keskeytyksen pituus on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon muun muassa kunkin työsuhde-etuuden karttumiselle säädetty tai sovittu aika. Mitä pidemmän ajan kuluessa karttuvasta keskeytyksestä on kysymys, sitä pitempi työsopimusten väliin jäävä keskeytys voi olla. (Tarja Kröger - Pekka Orasmaa: Vuosilomalaki. Jyväskylä 2006, s. 55.) Tästä uusi painos vuonna 2015.

Asevelvollisuus ja vastaava palvelus

Työsuhteen jatkumisaikaan ei lueta aikaa, jolloin työ on keskeytynyt työntekijän ollessa suorittamassa vakinaista palvelusta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta. Tällaisen poissaolon aikana työsuhde on voimassa mutta lepää.

Laskettaessa vuoden työsuhteen täyttymistä aika lasketaan palvelukseen lähtöä edeltäneen työsuhteen alusta lukien. Työsuhteen kestoaikaan luetaan mukaan myös palveluksessa oloaika.

Vuosilomapäiviä sen sijaan kertyy vain työssäoloajalta ja työssäolon veroisilta päiviltä eli täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta.

Liikkeen luovutus ja vuosiloman ansainta

Liikkeen luovutuksen yhteydessä vuosiloman ansainta jatkuu. Työntekijällä on oikeus saada yrityksen uudelta haltijalta vuosilomaa ikään kuin työnantaja ei olisi lainkaan vaihtunut. (Esim. TN 1288-92 ja KKO 1988:74.)

Työnantajan konkurssi ja vuosiloman ansainta

Konkurssipesä voi irtisanoa kaikkien työntekijöiden työsopimukset kahden viikon irtisanomisajalla, jos se ei jatka konkurssiin asetetun työnantajan toimintaa. Palkkasaatavat, kuten vuosilomakorvaukset, erääntyvät tällöin maksettavaksi.

Jos konkurssipesä jatkaa liiketoimintaa tai luovuttaa liiketoiminnan uudelle yrittäjälle, pesän suorittamat irtisanomiset tulevat merkityksettömiksi. Vuosiloman ansainta jatkuu ikään kuin konkurssia ei olisi ollutkaan. Lomakorvauksesta vastaa luovutukseen saakka konkurssipesä ja sen jälkeen luovutuksen saaja. (TN 1426-07, TT 1994-3, KKO 1985 II 114 ja KKO 1984 II 159)

Siirtyminen työnantajan lähipiirin yrityksen palvelukseen ja vuosiloman ansainta

Vuosiloman ansainta ei keskeydy siksi, että työntekijä on välittömästi siirtynyt sellaisen työnantajan palvelukseen, jossa omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella määräysvalta on

- aikaisemmalla työnantajalla, kuten siirryttäessä emoyhtiöstä tytäryhtiöön

- yhdellä tai useammalla henkilöllä, joka on aikaisempaan työnantajaan läheisyyssuhteessa tai

- edellä tarkoitetuilla henkilöillä yhdessä.

Läheisinä pidetään

- puolisoa, suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevaa sukulaista, sisarusta, veli- ja sisarpuolta ja tällaisen henkilön puolisoa sekä muuten erityisen läheistä henkilöä

- yksityistä elinkeinonharjoittajaa, yhtiötä tai muuta yhteisöä sekä sitä, jolla yksin tai yhdessä läheisensä kanssa on taloudellisen seikan perusteella olennainen etujen yhteys elinkeinonharjoittajan tai yhteisön kanssa, ja sitä, jolla johtavan aseman perusteella on olennainen vaikutusvalta elinkeinonharjoittajan tai yhteisön toiminnassa sekä sitä, joka on edellä tarkoitetun läheinen.

Esimerkki

A oli puolisonsa kanssa omistanut osakeyhtiön kaikki osakkeet. Yhtiö joutui konkurssiin ja lopetti toimintansa. Työntekijät siirtyivät välittömästi toisen osakeyhtiön palvelukseen. A oli perustanut tämän yhtiön yhdessä kahden muun henkilön kanssa ja omisti yhtiön osakkeista kolmanneksen. Viimeksi mainitun yhtiön palvelukseen siirtyneiden työntekijäin työsuhteet eivät olleet jatkuneet vuosilomalaissa tarkoitetuin tavoin, koska kyseessä ei ollut yrityksen omistajan tai haltijan vaihtuminen yrityksen toiminnan jatkuessa. Lisäksi A:lla ei ollut viimeksi mainitussa yhtiössä, jonka hallintoon hän ei ollut osallistunut, omistusoikeutensa perusteella tai muutoinkaan määräysvaltaa. (KKO 1987:49.)

Päivitetty 25.05.2020