24 § Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa 20 tai 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Loman alkaminen vapaapäivänä

Vuosiloma ei voi ilman työntekijän suostumusta alkaa työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen.

Esimerkki

Työntekijä tekee viisipäiväistä työviikkoa. Vuosiloma alkaa lauantaina. Jos vuosiloman viimeinen päivä on perjantai, vuosiloma ei lyhene. Jos vuosiloman viimeinen päivä on torstai, vuosiloma lyhenee.

Vuosiloma lyhentyi päivällä, kun vuosiloman ensimmäinen päivä oli työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä ja viimeinen eli 24. lomapäivä sunnuntai (TN 1358-99).

Kolmen päivän lomaan ei vapaapäiviä

Yhden, kahden ja kolmen päivän lomaan ei saa sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta. 

Työnantajalla on velvollisuus näyttää toteen työntekijän suostumuksen olemassaolo. Yleinen intranetissä saatavilla oleva tieto ei lähtökohtaisesti tarkoita sitä, että sen perusteella työntekijä olisi antanut hiljaisen suostumuksensa ohjeessa kuvattuun menettelyyn tai hänen katsottaisiin sopineen siitä työnantajan kanssa. (TN 1472-17)

Äitiys- ja isyysvapaa siirtävät lomaa

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi.

Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa lomakautena yhdenjaksoisena vuosilomalain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla eikä sen pitämisestä muuta sovita (ks. vuosilomalain 21 §), loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Oikeustapauksia ei ole siitä, saako vuosilomaa sijoittaa erityisäitiysvapaan, vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle. Sen sijaan työneuvosto on katsonut, että työnantajalla on oikeus sijoittaa vuosiloma erityisvapaan ajalle (TN 1416-06).

Perhevapaauudistuksen takia 1.8.2022 tulee voimaan uusi vuosilomalain 24 §:n 2 momentti seuraavasti:

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida tämän vuoksi antaa 20 tai 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työntekijä on käyttänyt edellä tarkoitetut raskaus- tai vanhempainvapaapäivät.

Vanhaa lakia sovelletaan, jos työntekijän äitiys- tai isyysvapaa on alkanut ennen uuden lain voimaantuloa eli ennen 1.8.2022.

Päivitetty 16.12.2021