27 § Vuosiloman säästäminen

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja 22 §:n mukaan kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta.

Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Mitä 25 ja 26 §:ssä säädetään vuosiloman siirtämisestä ja siirretyn loman antamisesta, koskee myös säästövapaata.

Työntekijällä, jonka palkka määräytyy 10 §:n mukaan, on oikeus saada tämä palkkansa säästövapaan ajalta. Jos työntekijän palkka määräytyy 11 tai 12 §:n mukaan, hänelle säästövapaan ajalta maksettava palkka määräytyy säästövapaan tai sen osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan. Työsuhteen päättyessä, työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi tai työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin 17 §:ssä säädetään.

Työntekijä voi kerätä säästämällä lomaa pitääkseen pidemmän yhtäjaksoisen vapaan seuraavalla lomakaudella tai myöhemmin.

Vuosilomalain mukaan oikeus säästää enintään viikko, muusta sovittava

Työntekijällä on aina oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan pidettäväksi säästövapaana. Sen sijaan silloin, kun työntekijä haluaa säästää yli 18 päivää ylittävän osan lomastaan, siitä on sovittava työnantajan kanssa. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Jo säästämishetkellä pitää tietää, että myöhemmin pidettävä loma aiheuttaa vakavaa haittaa. Tilanne, jossa siirtämisestä aiheutuisi vakavaa haittaa, on harvinainen. Jos työnantaja näin väittää, kannattaa pyytää luottamusmiestä tai ammattiliittoa selvittämään asiaa.

Laki ei rajoita sitä, kuinka monelta lomanmääräytymisvuodelta vapaita voi kerätä. Työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava loman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä viimeistään silloin, kun työntekijälle varataan tilaisuuden esittää mielipiteensä vuosiloman ajankohdasta (ks. kuulemisesta vuosilomalain 22 §). Neuvotteluvelvollisuus koskee lähinnä alle kuuden päivän säästämistä, sillä pidemmän loman säästäminen edellyttää sopimista.

Säästövapaan pitäminen

Työnantajan ja työntekijän on ensisijaisesti sovittava siitä, milloin säästövapaa pidetään. Jos sopimukseen ei päästä, säästövapaa pidetään työntekijän määräämänä vuotena tai vuosina. Työntekijän on ilmoitettava loman ajankohta viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamista. Säästövapaasta ja sen pitämisestä on syytä tehdä kirjallinen sopimus.

Jos työntekijä ei voi pitää säästövapaata aiottuna ajankohtana sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuvasta syystä, loma siirtyy pidettäväksi myöhemmin työntekijän määräämänä ajankohtana vuosilomalain 25 ja 26 §:n mukaisesti.

Työntekijälle, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on oikeus saada tämä palkkansa myös säästövapaan ajalta niin kuin vuosilomalain 10 §:ssä säädetään.

Jos palkka lasketaan keskipäiväpalkan mukaan tai prosenttiperusteisesti, säästövapaa-ajan palkka määräytyy säästövapaan alkua edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan (ks. keskipäiväpalkkaan perustuvasta vuosilomapalkasta 11 § ja prosenttiperusteisesta 12 §).

Työntekijä saa säästövapaan ajalta työehtosopimuksen mukaisen lomarahan/lomaltapaluurahan.

Työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta silloin, kun
- työsuhde päättyy
- työsuhde muuttuu osa-aikaiseksi tai
- työntekijä lomautetaan toistaiseksi.

Lomakorvaus lasketaan 17 §:ssä säädetyllä tavalla.

Vuosilomalaki ei anna selvää vastausta siihen, lasketaanko lomakorvaus edellisen lomanmääräytymisvuoden vai kuluvan lomanmääräytymisvuoden perusteella.

Vuosiloma-ajan palkka säästövapaan ajalta määräytyy edellisen lomanmääräytymisvuoden ansioiden perusteella. Tämän vuoksi oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että säästövapaan lomakorvaus lasketaan edellisen eikä kuluvan (”kesken jäävän”) lomanmääräytymisvuoden perusteella (Tarja Kröger – Pekka Orasmaa: Vuosilomalaki. Helsinki 2015, 178 – 179).

Joustovapaa, työaikapankki yms. työehtosopimuksessa sovitut järjestelyt

Joissakin työehtosopimuksissa on saatettu sopia lomarahan/lomaltapaluurahan vaihtamisesta ns. joustovapaaseen tai muuhun vastaavan vapaaseen. Työehtosopimuksissa saattaa myös olla määräyksiä työajan tai työaikakorvausten kuten esimerkiksi lisä-, ylityö- ja sunnuntaityökorotusten muuttamisesta joustovapaaksi tai siirtämisestä työaikapankkiin. (Ks. oma työehtosopimus.) Joustovapaan tms. ajalta ei makseta lomarahaa/lomaltapaluurahaa.

Säästövapaasopimusmalli:

NN ja X Oy ovat sopineet, että NN säästää 1.4.2012 - 31.3.2013 kertyneistä lomapäivistä 6 lomapäivää pidettäväksi vuoden 2015 aikana. Tarkemmasta ajankohdasta sovitaan viimeistään 1.10.2014.

Kuortaneella xx. pnä x kuuta 2013

X Oy NN

Päivitetty 13.05.2020