25 § Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. (18.3.2016/182).

Loma ei työkyvyttömyystapauksissa siirry automaattisesti, vaan työntekijän on pyydettävä loman siirtoa. Varminta on aina pyytää työnantajalta loman siirtämistä todisteellisesti.

Siltä osin, kun vuosiloma siirretään, työntekijä on sairauslomalla ja työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sovellettavan työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaan.

Työkyvyttömyys loman alkaessa

Jos työntekijä on työkyvytön loman alkaessa tai ennen loman alkua on tiedossa loman ajaksi osuva sairaanhoito tai siihen rinnastettava hoito (tavallisesti leikkaus), koko loma siirtyy. Työkyvyttömyys voi johtua myös ennenaikaisesti käynnistyvästä synnytyksestä. Fysikaalinen tai vastaava hoito, johon ei liity työkyvyttömyyttä, ei ole siirron peruste.

Vuosilomasta siirtyy se osa, jonka ajan työntekijä on työkyvytön. Jos pyyntö on poikkeuksellisesti voitu esittää vielä loman alkamisen jälkeen, loma siirtyy sen alkuperäisestä alkamisajankohdasta eikä vasta pyynnön esittämispäivästä lukien (TN 1415–06). Jos työkyvyttömyys päättyy kesken vuosiloman, loppuosa pidetään ilmoitettuna aikana ja siirretty osa kuten 26 §:n kohdalla tarkemmin selvitetään.

Työkyvyttömyys loman alettua

Silloin, kun työntekijä on ehtinyt aloittaa lomansa, vuosilomasta siirretään omavastuupäivien ylittävät lomapäivät. Omavastuupäivät siis kuluttavat vuosilomaa, vaikka työntekijä on asianmukaisesti pyytänyt loman siirtämistä. Työehtosopimuksissa voi kuitenkin olla sovittu, ettei omavastuupäiviä ole. Työnantaja ei voi määrätä omavastuupäiviä, jos työehtosopimuksessa on sovittu toisin.

Omavastuu koskee vain työntekijöitä, joilla on oikeus yli neljän viikon eli 24 arkipäivän vuosilomaan ja omavastuupäiviä on ainoastaan 24 lomapäivää ylittävät päivät. Täydet kuusi omavastuupäivää voivat siis tulla sovellettaviksi, jos työntekijällä on vähintään viiden viikon eli 30 arkipäivän mittainen vuosiloma. Tällöin viiden viikon vuosilomaan ajoittuvista työkyvyttömyyspäivistä enintään kuusi jää työntekijän omalle vastuulle. Jos työntekijälle on kertynyt lomaa esim. 28 päivää, voi omavastuupäiviä olla vastaavasti enintään 4 jne.

Työnantajan on varmistuttava siitä, että työntekijällä on tosiasiassa ollut oikeus neljään vuotuiseen vuosilomaviikkoon tai sitä vastaavaan aikaan, johon ei sisälly työkyvyttömyyspäiviä. Enintään kuuden omavastuupäivään kuuluva työkyvyttömyysjakso voi sijoittua sekä kesäloman että talviloman aikaan tai yksittäisinä lomapäivinä pidettävään loma-aikaan.

Omavastuupäivien lukumäärä on enimmillään kuusi päivää viiden viikon ja sitä pidemmissä vuosilomissa. Kuusi omavastuupäivää vastaa yhtä lomaviikkoa. Vuosilomalain mukaan lomaviikkoon, jolla ei ole arkipyhiä, sisältyy kuusi arkipäivää. Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Omavastuupäiviä kerryttääkseen työntekijän kannattaa ilmoittaa kaikki sairauspäivät työnantajalleen.

Kuuden päivän omavastuusäännöksen soveltamista arvioidaan kultakin lomanmääräytymisvuodelta ansaitun lomaoikeuden perusteella. Jos esimerkiksi viiden viikon vuosilomasta osa on siirretty seuraavalle vuodelle tai seuraaville vuosille, omavastuu koskee niitä työkyvyttömyyspäiviä, jotka sijoittuvat kyseisen ansaintavuoden aikana ansaituille lomapäiville. Jos työntekijä pitää siirretyt vuosilomapäivät ansaintavuotta seuraavana vuonna, omavastuupäivien oikea kohdentaminen edellyttää työnantajalta vuosilomakirjanpitoa, josta ilmenee, mitä loman osia kulloinkin pidetään. Silloin, kun yhden ansaintavuoden lomat pidetään usean vuoden aikana osissa, työnantajan on varmistuttava siitä, että samalta vuodelta kertyneeseen lomaan ei sisälly yli kuutta omavastuupäivää.

Oikeutta loman siirtämiseen ei ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Siirto-oikeus ei koske työsopimuslain 2 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisia työkyvyttömyyspäiviä, jotka työntekijä on aiheuttanut tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettua työkyvyttömyyttä tulkitaan samalla tavoin kuin sairausajan palkan edellytyksiä on tulkittu työsopimuslain mukaan.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyt lomapäivät annetaan vuosilomalain 26 §:n mukaisesti. Siirrettävien lomapäivien määrän on vastattava niiden työpäivien määrää, jotka työntekijä olisi ollut töissä ilman sairastumistaan.

Työneuvoston lausunnossa 99-48 oli kysymys tilanteesta, jossa työnantaja oli ilmoittanut työntekijälle vuosiloman alkamisesta. Työntekijä oli kuitenkin ilmoituksen ja vuosiloman alkamisen välisenä aikana tapaturmaisesti loukkaantunut työssään, ja hänet oli määrätty sairauslomalle, joka oli jatkunut yli loma-ajan. Työneuvosto totesi lausunnossaan muun ohella, että jos työntekijällä on oikeus saada palkkansa samanaikaisesti sekä vuosilomalain perusteella että työsopimuslain sairausajan palkkaa koskevan säännöksen tai tehdyn sopimuksen nojalla, maksetaan hänelle palkka yksinkertaisena, mutta se lasketaan sen perusteen mukaan, joka johtaa työntekijälle edullisempaan tulokseen. Työtuomioistuin vahvisti tämän periaatteen tapauksessa TT 2020:82.

Siirtopyynnön esittäminen

Siirtopyyntö on esitettävä viivytyksettä. Esitöissä (HE 145/2015) ei oteta kantaa siihen, mitä tällaisella viivytyksellä tarkoitetaan.

Työneuvosto on aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön aikana ottanut kantaa siihen, milloin työntekijä on tehnyt siirtopyynnön ajoissa. Tämä on tapahtunut työneuvoston mukaan silloin, kun ilmoituksen tekemistä on viivyttänyt vieraalla paikkakunnalla sattunut auto-onnettomuus (TN 796–66). Toisessa tapauksessa (TN 1415 -06) työntekijä oli olettanut ennen loman alkua nousseen kuumeen menevän nopeasti ohi, eikä ollut pyytänyt loman siirtoa. Toisena lomapäivänä lääkäri oli todennut sairauden vesirokoksi ja työntekijä oli tavoittanut neljäntenä lomapäivänä työnantajan edustajan, jolle esitti siirtopyynnön. Vaikka tapaukset koskevat tilanteita, jotka ovat sattuneet ennen nykyisen lain voimaan tuloa, niitä voidaan käyttää arvioitaessa, miten aiheetonta viivytystä on tulkittava.

Selvitys työkyvyttömyydestä

Työkyvyttömyydestä on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys. Vuosilomalain esitöiden (HE 203/2012) mukaan selvityksellä tarkoitetaan ensisijassa asianomaisessa työehtosopimuksessa sovittua todistusta tai muuta selvitystä. Tässä voidaan viitata sairausajan palkkaa koskeviin työehtosopimusmääräyksiin, jotka usein edellyttävät lääkärintodistusta (ks. oma työehtosopimus). Vaikka selvitys edellyttää pyyntöä, on syytä varautua antamaan se. Yleensä kannattaa välittömästi hakeutua lääkäriin sillä aikoja voi olla vaikea saada.

Jos lääkäriin ei heti pääse, on mahdollisuuksien mukaan pyydettävä taannehtiva lääkärintodistus. Lääkärin on merkittävä taannehtivaan todistukseen perustelu sille, miten hän on voinut päätellä sairauden alkaneen. Ellei tämä ole mahdollista, työntekijä voi vedota taannehtivuuden osalta muuhun luotettavaan selvitykseen, kuten perheenjäsenen kertomukseen tms. Laissa ei edellytetä, että työntekijän tulisi hakeutua hoitoon sairastumispäivänä säilyttääkseen oikeuden loman siirtämiseen (ks. tästä tulkinnasta TN 1415–06).

Jos työpaikalla noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan ensimmäiset sairauspäivät voi olla poissa omalla ilmoituksella, tätä käytäntöä on lähtökohtaisesti noudatettava myös silloin, kun työntekijä sairastuu vuosilomallaan. Vuosilomalla sairastuminen ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että työnantajalla olisi oikeus vaatia nimenomaan näiltä päiviltä lääkärintodistus.

Päivitetty 16.12.2021