Vuosiloman antamisajankohta (20 §)

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

Työnantaja päättää

  • vuosiloman ajankohdan. Vuosiloma on annettava lomakaudella, ellei 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla toisin sovita. Kesälomakausi on 2.5. - 30.9. Talvilomakausi on 1.10. - 30.4 
  • sopimalla siirretyn ja yksipuolisesti siirtämänsä (kausiluonteinen työ tai työn käynnissä pitämiseksi välttämätön vuosiloman siirto) sekä työntekijän pyynnöstä siirretyn (työkyvyttömyys, äitiys- ja isyysvapaa) vuosiloman ajankohdan, ellei sen ajankohdasta sovita 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työntekijä päättää säästövapaaksi muutetun vuosiloman ajankohdan, ellei ajankohdasta sovita (ks. vuosilomalain 21 ja 27 §). Työntekijän on ilmoitettava pitämisajankohdasta neljä kuukautta aikaisemmin.

Loman ajankohtaa koskeva ilmoitus on sitova,

Jos työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan vastoin vuosilomalakia tai muuttaa sitovaa vuosilomailmoitustaan, hän voi syyllistyä vuosilomarikkomukseen (ks. vuosilomalain 38 §). Rikkomuksesta saattaa seurata sakkorangaistus ja vahingonkorvausvelvollisuus.

Työnantaja ei voi muuttaa vuosiloman alkamisajankohtaa niin, että muutoksen ilmoittamisen ja vuosiloman alkamisen väliin jää alle kaksi viikkoa (TN 1228 -66).

Työntekijän on syytä noudattaa työnantajan määräystä, vaikka työnantaja määräisikin vuosiloman ajankohdan vastoin vuosilomalakia.

Esimerkki

Työnantaja määräsi vuosiloman pidettäväksi lomakauden aikana kahdessa osassa. Työntekijä ilmoitti vuosiloman ensimmäisen osan aikana työnantajalle pitävänsä vuosilomansa yhdenjaksoisena. Työnantaja ei suostunut tähän. Kun työntekijä ei palannut työhön lomajakson päätyttyä vaan oli viikon poissa työstä, työnantajalla oli oikeus katsoa työsopimus purkautuneeksi siitä huolimatta, oliko loman jakaminen kahteen osaan vuosilomalain mukaan luvallista vai ei. (KKO 1982 II 148.)

Työnantaja ei voi keskeyttää jo alkanutta vuosilomaa. Työntekijällä ei ole velvollisuutta palata työhön kesken loman, vaikka työnantaja sitä pyytää. Jos työntekijä voi ja haluaa keskeyttää lomansa, työhön paluuehdoista ja erilliskorvauksesta on syytä sopia (kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti) ennen loman keskeyttämistä. Työntekijä voi esimerkiksi sopia, että lykätyt vuosilomat annetaan kaksinkertaisina.

Ks. loman ajankohdan ilmoitusajasta vuosilomalain 23 §

Vuosiloman yhdenjaksoisuus

Loma on annettava yhdenjaksoisena. Työnantaja voi kuitenkin jakaa 12 arkipäivää ylittävän osan kesälomasta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos jakaminen on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä.

Kausiluonteinen työ ja vuosiloma

Kausiluontoisessakin työssä loman jakaminen edellyttää yleensä työntekijän suostumusta. Työ on ensi sijassa pyrittävä pitämään käynnissä muulla tavalla, esimerkiksi porrastamalla vuosilomat, käyttämällä sijaistyövoimaa tai muilla vastaavilla keinoilla. Jakamisen perusteeksi ei riitä pelkästään se, että lomakausi on yrityksen tuotteiden parasta menekkiaikaa. (TN 1269-91 ja TN 1337-96.)

Kausiluonteista työtä voi olla teiden päällystystyössä, puutarha- ja maataloustyössä sekä jäätelö- ja virvoitusjuomateollisuudessa.

Työneuvosto on tulkinnut kausiluonteisuutta seuraavasti:

  • energiayhtiön vuosihuolto. Huoltotöitä voidaan tehdä syyskuun ja huhtikuun välisenä aikana keskitalvea lukuun ottamatta. Laajat ja perusteelliset huoltotyöt on kuitenkin tehtävä huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana, jolloin energian kulutus on vähäistä. Huoltotyössä on ulkopuolisia työntekijöitä yhtä paljon kuin vakinaista väkeä, erityisesti toukokuusta elokuuhun. Työmäärän ja siitä johtuvan työntekijämäärän selvän kausittaisen vaihtelun vuoksi kysymyksessä oli kausiluontoinen työ. (TN 1305-94.)
  • venemoottoreita myyvässä liikkeessä myös korjattiin ja asennettiin moottoreita. Olennaista kausiluontoisuudelle oli työmäärän kausiluontoinen vaihtelu, joka voi ilmetä muullakin tavoin kuin työntekijämäärän huomattavana vaihteluna. (TN 1045-78.)
  • valokuvausliikkeen laboratorion työtä ei pidetty kausiluoteisena, koska työ ei toistuvin, lomakaudelle sattuvin kausin olennaisesti lisääntynyt (TN 761-65).
  • menekkivaihtelujen vuoksi lomakautena olennaisesti lisääntyvä ja sen ulkopuolella vähenevä työ voi olla kausiluontoista (TN 1045-78).
  • pelkästään se, että yrityksen tuotantohuippu ajoittuu lomakauteen, ei oikeuta siirtämään lomaa lomakauden ulkopuolelle, jos tuotanto voidaan pitää käynnissä esimerkiksi yrityksen sisäisin työjärjestelyin (TN 1337-96).

Vuosiloman alkaminen vapaapäivänä

Vuosiloma ei saa alkaa työntekijän vapaapäivänä ilman työntekijän suostumusta, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen (ks. vuosilomalain 24 § 1 mom.). Lomaa ei saa asettaa alkamaan työntekijän vapaapäivänä, jos lomaan kuuluvien tai siihen liittyvien vapaiden arkipäivien lukumäärä vähenisi.

Esimerkki

Työntekijä tekee viisipäiväistä työviikkoa. Vuosiloma alkaa lauantaina. Jos vuosiloman viimeinen päivä on perjantai, vuosiloma ei lyhene. Jos vuosiloman viimeinen päivä on torstai, vuosiloma lyhenee.

Vuosiloma lyhentyi päivällä, kun vuosiloman ensimmäinen päivä oli työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä ja viimeinen eli 24 lomapäivä oli sunnuntai (TN 1358-99).

Kolmen päivän vuosilomaan ei vapaapäiviä

Yhden, kahden ja kolmen päivän vuosilomaan ei saa sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta (ks. vuosilomalain 24 § 1 mom.).

Irtisanomisaika ja vuosiloma

Työnantaja voi määrätä työntekijän pitämään vuosiloman irtisanomisaikana (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työntekijää on kuultava vuosilomalain 22 §:n mukaisesti ja noudatettava 23 §:n mukaisia ilmoitusaikoja. Jos työntekijä ei ehdi pitää kaikkia lomia irtisanomisaikana, loput maksetaan 17 §:n mukaisesti rahana. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaikki lomansa irtisanomisaikana. Työntekijällä on tällöin yleensä oikeus lomarahaan/lomaltapaluurahaan (ks. oma työehtosopimus).

Työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä työntekijän oikeudesta sisällyttää vuosiloma lomakauteen ajoittuvaan irtisanomisaikaan (ks. oma työehtosopimus).

Jos työnantaja laiminlyö irtisanomisajan (esim. purkaa työsopimuksen perusteettomasti), työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan ja lomakorvaukseen (KKO 1990:37).

Osa-aikatyö (esimerkiksi osa-aikaeläke ja osittainen hoitovapaa) ja vuosiloma

Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), yhdenjaksoisen neljän viikon kesäloman sijoittaminen pelkästään työjaksolle ei ole mahdollista. Loma voidaan tällöin antaa niin, että osa lomasta sijoittuu ajalle, jolloin työntekijä on eläkkeellä (TN 1376-2001).

Oppisopimuskoulutus ja vuosiloma

Vuosilomaa ei voi määrätä oppisopimusoppilaan tietopuolisen koulutuksen ajalle (TN 1351–98).

Työtaistelu ja vuosiloma

Lomaa ei voi määrätä alkamaan lakon tai työsulun aikana. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia loman antamisesta laissa säädetyn vuosiloman antamisajankohdan jälkeen, jos lomaa ei tässä tilanteessa voitaisi antaa vuosilomalain mukaan lainkaan.

Lomautus ja vuosiloma

Loma voidaan sijoittaa myös lomautusajalle, jos lomautus sijoittuu lomakauteen. Loma voidaan sijoittaa myös lomakauden ulkopuolelle, jos työnantaja ja työntekijä niin sopivat. Voidaan sopia esimerkiksi siitä, että kaikki lomat pidetään ennen lomautusten alkamista. Työntekijä on tällöin lomalla eikä saa työttömyyskorvausta.

Työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan työntekijällä on lomautuksen kestettyä 200 päivää oikeus irtisanoutua ja saada irtisanomisajan palkkana se palkka lomakorvauksineen, jonka työnantaja olisi velvollinen maksamaan, jos irtisanojana olisi työnantaja. Vuosiloman pitäminen em. 200 päivän aikana ei keskeytä 200 päivän lomautusaikaa (KKO 1999:45).

Säästövapaa - työntekijä päättää itse vuosilomansa ajankohdan

Ks. vuosilomalain 27.2 §.

 

Päivitetty 1.7.2013