Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka (10 §)

Työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta. Jos työntekijälle on lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta viikko- tai kuukausipalkan lisäksi maksettu tai erääntynyt maksettavaksi muuta palkkaa, joka ei määräydy tilapäisten olosuhteiden perusteella, tämän palkan osuus lasketaan vuosilomapalkkaan siten kuin 11 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Jos työntekijä ei ole vuosilomalla koko palkanmaksukauden aikaa, loma-ajan palkka lasketaan suhteuttaen se loma- ja työssäolojaksoihin siten, että se vastaa työntekijälle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa.

Jos edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun työntekijän sopimuksen mukainen työaika on niin vähäinen, että tästä syystä vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, hänen lomapalkkansa lasketaan 12 §:n mukaan.

Lomapalkka lasketaan 12 §:n mukaan myös silloin, kun työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan.

Soveltamisala

Tätä sääntöä sovelletaan työntekijöihin, joiden palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta.

Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada lomansa ajalta sama palkka kuin työssä ollessaan. Jos työntekijälle on viikko- tai kuukausipalkan lisäksi maksettu lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta muuta palkkaa (yleensä erilaisia työehtosopimuksessa sovittuja lisiä), muu palkka otetaan huomioon vuosilomapalkassa (ks. tämän pykälän kohta viikko- ja kuukausipalkan lisäksi maksettu muu palkka).

Lomapalkan perusteena on loman tai sen osan alkaessa työsopimukseen tai työehtosopimukseen perustuva viikko- tai kuukausipalkka (ns. lomallelähtöhetken palkka).

Jos työntekijän työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana siten, että työnantaja ja työntekijä ovat sopineet muutoksesta, vuosilomapalkka lasketaan prosenttiperusteista lomapalkan laskentasääntöä käyttäen. Vuosilomapalkka määräytyy osa-ajan palkan mukaan silloin, kun työntekijä siirtyy ennen loman alkua osa-aikaiseksi työntekijäksi. Jos työntekijä siirtyy kesken lomanmääräytymisvuoden esimerkiksi osa-aikaeläkkeelle tai osittaiselle hoitovapaalle, on syytä sopia, että ansaitut lomat maksetaan rahana tai pidetään ennen eläkkeelle siirtymistä tai hoitovapaan alkamista.

Työnantaja saattaa muuttaa työaikaa yksipuolisesti tilapäisesti. Lomapalkka maksetaan tavanomaisen palkan mukaisena, jos lomaa edeltänyt palkka tilapäisesti poikkeaa tavanomaisesta palkasta esimerkiksi lomautuksen tai osa-aikaistamisen takia (TN 1076-80).

Viikko- ja kuukausipalkan lisäksi maksettu muu palkka

Vuosilomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon myös sellainen lomanmääräytymisvuoden aikana viikko- ja kuukausipalkan lisäksi maksettu muu palkka, joka ei ole määräytynyt tilapäisten olosuhteiden mukaan. Tällaista palkkaa ovat esimerkiksi lisät, jotka on sovittu maksettaviksi sellaisesta työstä, jota työntekijä tekee jatkuvasti tai joka toistuu etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan.

Tällaista lisäpalkkaa ovat esimerkiksi seuraavat korvaukset:

  • ylityön kiinteä korvaus
  • päivystyksen kiinteä korvaus
  • aloittamis- ja lopettamistyön kiinteä korvaus
  • sunnuntaityön kiinteä korvaus
  • olosuhteiden korvaamisesta maksettava kiinteä korvaus
  • matkustamisesta maksettava kiinteä korvaus
  • työntekijän jatkuvasti suorittamista lisätehtävistä maksettava kiinteä korvaus
  • varallaolosta maksettava kiinteä korvaus
  • muu korvaus, joka ei määräydy tilapäisten olosuhteiden perusteella kuten esimerkiksi aamu-, ilta- ja yötyölisät, lauantailisä, vuorotyölisä, palvelurahat, säännölliset provisiot ja tuotantopalkkiot, kielilisä, säännölliseltä sunnuntaityöltä maksettu korotus ja suorituspalkka silloin, kun se muodostuu kiinteän kuukausipalkan ja suorituspalkan yhdistelmästä
  • luottamusmieskorvauksen maksamisesta vuosiloman aikana on saatettu sopia työehtosopimuksessa (ks. oma työehtosopimus).

Korvaukset, joita ei makseta vuosiloman aikana

Vuosilomapalkassa ei oteta huomioon tilapäisesti maksettavia korvauksia, joita ovat muun muassa:

  • provisiot ja tuotantopalkkiot, jos työntekijä saa lisää myös vuosilomansa ajalta. Jos taas lisäpalkkaa ei kerry vuosiloman ajalta, se otetaan huomioon vuosilomapalkassa (TN 1395-04 ja TN 1346-98) 
  • lakiin perustuvat palkanlisät kuten lakisääteiset ylityöstä ja sunnuntaityöstä maksettavat korvaukset.

Tulospalkkiot/provisiotulot vuosilomapalkkaa laskettaessa Tulospalkkio ja provisiotulo on lähtökohtaisesti otettava huomioon työntekijän vuosilomapalkkaa laskettaessa, jos niitä maksetaan säännöllisesti, sovitun aikataulun mukaan. Lisä voi määräytyä erilaisilla perusteilla eikä sen nimike (provisio, tuotantopalkkio, tulospalkkio, bonus jne.) vaikuta asiaan. Lisää ei oteta huomioon vuosilomapalkassa, jos työntekijä saa sitä myös vuosiloman aikana.

Lisän suuruus lasketaan vuosilomalain 11 §:n 1 momentin mukaan eli jakamalla lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut lisäpalkat työpäivien lukumäärällä ja kertomalla näin saatu osamäärä vuosilomalain 11 §:n taulukosta määräytyvällä kertoimella.

Luontoisedut

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on oikeus saada sellaisenaan vuosiloman ajalta. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi puhelin-, auto- ja asuntoetu. Työnantaja ei voi korvata näitä luontoisetuja rahalla. Jos työntekijä sen sijaan ostaa ruokailulipukkeita, hänellä ei ole oikeutta saada lipukkeita eikä vastaavaa rahakorvausta vuosilomansa aikana.

Luontoisedut, joita työntekijä ei voi käyttää lomansa aikana kuten lounasetu, korvataan rahana. Luontoisedun arvo lasketaan ennakonpidätystä varten vahvistetun raha-arvon mukaan, ellei suuremmasta korvauksesta ole osapuolten välillä sovittu.

Loman osan tai palkanmaksukautta lyhyemmän loman palkka

Loman osan tai palkanmaksukautta lyhyemmän loman palkka lasketaan loma- ja työssäolojaksoihin suhteutettuna siten, että tulos vastaa työntekijän vastaavan ajan palkkaa. Laskenta vastaa useilla työehtosopimusaloilla sovittua osa-ajan palkanlaskentamallia (ks. oma työehtosopimus).

Jos työhön ei sovelleta mitään työehtosopimusta, päiväpalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka jaksoon sisältyvien työpäivien määrällä. Lomapalkka lasketaan kertomalla päiväpalkka lomajakson työpäivien määrällä. Jos työntekijälle on maksettu lomanmääräytymisvuoden aikana lisäpalkkaa, siitä kertyvä vuosilomapalkka lasketaan kuten edellä olevassa kohdassa viikko- ja kuukausipalkan lisäksi maksettava palkka. Lisäpalkka otetaan huomioon loman osan laskennassa suhteessa lomajakson pituuteen (ellei toisin ole nimenomaan sovittu).

Vanhassa vuosilomalaissa oli ja useissa työehtosopimuksissa on yhä vuosilomapalkan jakajana kuukausipalkkalaisten kohdalla luku 25. Kuukausipalkka joudutaan tällöin kohdentamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun ja toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan. Näiden on yhdessä vastattava kuukausipalkkaa. Tämä johtaa joskus siihen, että palkka joudutaan tasaamaan lomaa seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Lomapalkan laskemisesta on yleensä määräyksiä työehtosopimuksessa (ks. oma työehtosopimus).

Jos viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijään sovelletaan 14 päivän tai 35 tunnin sääntöä mutta hän tekee vain osan kuukausista 35 tuntia, lomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan.

Lomaraha/lomaltapaluuraha

Työntekijän oikeus lomarahaan/lomaltapaluurahaan määräytyy työehtosopimuksen perusteella (ks. oma työehtosopimus)

 

Päivitetty 30.9.2014