21 § Sopimus loman siirrosta tai jakamisesta

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Vuosiloman on yleensä oltava yhdenjaksoinen ja se on annettava lomakautena.

Näistä pääsäännöistä voidaan poiketa sopimalla. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia loman siirrosta lomakauden ulkopuolelle. Myös loman pilkkomisesta eli jakamisesta 12 lomapäivää ylittävältä osin voi sopia.

Sopimus loman siirrosta

Sopimus voi koskea vuosiloman siirtämistä lomakauden (2.5.–30.9.) ulkopuolelle. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää lomaa jo ennen lomanmääräytymisvuoden (31.3.) päättymistä tai että hän pitää sen vasta seuraavan lomanmääräytymisvuoden puolella ennen 2.5.

Esimerkki

Työntekijälle oletetaan kertyvän 30 lomapäivää 31.3.2015 päättyvän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Hän voi pitää tämän 30 päivän vuosiloman sopimalla jo 2.1.2015 alkaen. Toinen äärimmäisyys on se, että sovitaan koko 30 lomapäivää pidettäväksi niin, että viimeinen lomapäivä on huhtikuun 2016 lopussa.

Sopimus vuosiloman osan siirrosta

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että 30 lomapäivän vuosilomasta enintään 18 päivää siirretään seuraavan vuoden syyskuuhun. Jos siirto perustuu työnantajan esitykseen, on syytä sopia (kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti) myös kompensaatiosta esimerkiksi siirretyn loman antamisesta kaksinkertaisena.

Sairausloma

Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia siitä, että työntekijän vuosiloma olisi kulunut sairausloman aikana.

Työehtosopimuksessa voi olla määräyksiä loman sijoittamisesta sairausloman ajalle (ks. oma työehtosopimus).

Työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä myös työnantajan oikeudesta siirtää vuosiloman ajankohtaa tuotannollisella perusteella ja siirtoon liittyvästä kompensaatiosta (ks. oma työehtosopimus).

12 lomapäivää ylittävä loma voidaan sopimalla jakaa. Loma on kokonaisuudessaan pidettävä lomanmääräytymisvuotta seuraavan lomakauden loppuun mennessä.

Esimerkki

Työntekijälle on kertynyt 30 lomapäivää 31.3.2015 päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Voidaan sopia, että työntekijä pitää 12 lomapäivää kesällä 2015 ja 18 lomapäivää syyskuussa 2016.

Talviloman (viidennen lomaviikon pilkkominen)

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että 24 lomapäivää ylittävä vuosiloma annetaan lyhennettynä työaikana.

Sopimus voidaan tehdä vain työntekijän halusta ja aloitteesta. Tästä ei voi työsopimuksessa ennalta sopia, vaan sopimus voidaan tehdä vain kesken työsuhteen ja kertaluontoisesti.

Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus on liitettävä vuosilomakirjanpitoon.

Työntekijällä on järkevämpiäkin keinoja saada päivittäistä vapaata kuin hukata täysiä vuosilomapäiviä pitämällä lomaa päivittäin muutamalla minuutilla lyhennettynä työaikana tai osapäivinä. Tällaisia tapoja on mm. käyttää oikeuttaan osittaiseen hoitovapaaseen, työaikapankkiin tai liukuvaan työaikaan.

Irtisanomisaika ja vuosiloma

Työnantaja voi määrätä työntekijän pitämään vuosiloman irtisanomisaikana (kesälomaosuuden kesälomakautena ja talvilomaosuuden talvilomakautena). Työntekijää on kuultava vuosilomalain 22 §:n mukaisesti ja noudatettava 23 §:n mukaisia ilmoitusaikoja. Jos työntekijä ei ehdi pitää kaikkia lomia irtisanomisaikana, loput maksetaan 17 §:n mukaisesti rahana. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijä pitää kaikki lomansa irtisanomisaikana. Työntekijällä on tällöin yleensä oikeus lomarahaan/lomaltapaluurahaan (ks. oma työehtosopimus).

Työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä työntekijän oikeudesta sisällyttää vuosiloma lomakauteen ajoittuvaan irtisanomisaikaan (ks. oma työehtosopimus).

Jos työnantaja laiminlyö irtisanomisajan (esim. purkaa työsopimuksen perusteettomasti), työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan ja lomakorvaukseen (KKO 1990:37).

Lomakorvausten maksaminen (ei lomaraha/lomaltapaluuraha) lykkää työttömyyskorvauksen alkamista.

Osa-aikatyö (esimerkiksi osa-aikaeläke) ja vuosiloma

Jos työntekijä on osa-aikatyössä (esim. osa-aikaeläkkeellä), yhdenjaksoisen neljän viikon kesäloman sijoittaminen pelkästään työjaksolle ei ole mahdollista. Loma voidaan tällöin antaa niin, että osa lomasta sijoittuu ajalle, jolloin työntekijä on eläkkeellä (TN 1376-2001).

Oppisopimuskoulutus ja vuosiloma

Vuosilomaa ei voi määrätä oppisopimusoppilaan tietopuolisen koulutuksen ajalle (TN 1351-98)

Työtaistelu ja vuosiloma

Lomaa ei voi määrätä alkamaan lakon tai työsulun aikana. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia loman antamisesta laissa säädetyn vuosiloman antamisajankohdan jälkeen, jos lomaa ei tässä tilanteessa voitaisi antaa vuosilomalain mukaan lainkaan.

Lomautus ja vuosiloma

Loma voidaan sijoittaa myös lomautusajalle, jos lomautus sijoittuu lomakauteen. Loma voidaan sijoittaa myös lomakauden ulkopuolelle, jos työnantaja ja työntekijä niin sopivat. Voidaan sopia esimerkiksi siitä, että kaikki lomat pidetään ennen lomautusten alkamista. Työntekijä on tällöin lomalla eikä saa työttömyyskorvausta.

Työsopimuslain (55/2001) 5 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan työntekijällä on lomautuksen kestettyä 200 kalenteripäivää oikeus irtisanoutua ja saada irtisanomisajan palkkana se palkka lomakorvauksineen, jonka työnantaja olisi velvollinen maksamaan, jos irtisanojana olisi työnantaja. Vuosiloman pitäminen em. 200 päivän aikana ei keskeytä 200 päivän lomautusaikaa (KKO 1999:45).

Säästövapaa - työntekijä päättää itse vuosilomansa ajankohdan

Ks. vuosilomalain 27.2 §.

Muu ansiotyö vuosiloman aikana

Vuosilomalla saa olla toisen työnantajan palveluksessa kunhan kysymys ei ole kilpailevasta työsopimuksesta (ks. TSL 3:3-4 §). Työntekijällä on tältä ajalta oikeus vuosilomapalkkaan ja lomarahaan/lomaltapaluurahaan.

 

Päivitetty 9.6.2017