12 § Prosenttiperusteinen lomapalkka

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa työtä tekevän työntekijän vuosilomapalkka on 9 prosenttia taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä 7 §:n 2 momentin 1–4 tai 7 kohdassa tarkoitetusta syystä, vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka enintään 7 §:n 3 momentissa säädetyltä ajalta. Poissaoloajan palkka lasketaan, jollei muusta ole sovittu, työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

Soveltamisala

Säännöstä sovelletaan kahdessa tapauksessa:

  • työntekijä on sopimuksen mukaan töissä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry ainoatakaan 35 tunnin kalenterikuukautta tai vain osassa kalenterikuukausista on 35 tuntia ja hänen palkkansa määräytyy viikko- tai kuukausipalkkana (ks. vuosilomalain 10 § 4 mom.)
  • työntekijän palkka määräytyy muuna kuin viikko- tai kuukausipalkkana ja hän tekee työtä alle 14 päivänä kuukaudessa.

"Sopimuksen mukaan" tarkoittaa tässä sitä, että

  • työntekijä ja työnantaja ovat nimenomaisesti sopineet asiasta tai
  • jollaisiksi työsuhteen ehdot ovat tosiasiallisesti muotoutuneet (TN 1286-92).

Lomapalkan laskentasäännöstä voidaan poiketa työehtosopimuksella (ks. oma työehtosopimus).

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka on 9 tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta, hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettua korotusta lukuun ottamatta (peruspalkka lasketaan aina mukaan).

Prosentti on 9 silloin, kun työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) loppuun mennessä jatkunut alle vuoden.

Prosentti on 11,5 silloin, kun

  • työsuhde on jatkunut vähintään vuoden tai
  • työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräaikainen työntekijä on työskennellyt useissa peräkkäisissä keskeytymättömissä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvissa määräaikaisissa työsuhteissa.

Palkkapohjaan lisättävät erät (2 mom.)

Lomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka, jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut poissa töistä

  • äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan
  • tilapäisen hoitovapaan
  • pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon
  • sairauden ja tapaturman
  • lääkinnällisen kuntoutuksen
  • viranomaisten määräämän karanteenin tai
  • kokoaikaisen lomauttamisen takia.

Lomapalkkaan lisätään sairauden, tapaturman ja lääkinnällisen kuntoutuksen osalta enintään 105 ja kokoaikaisen lomautuksen osalta enintään 42 kalenteripäivää. Muut poissaolot lisätään kokonaan.

Siltä osin kuin tässä kohdassa on rajoitettu sairauden, tapaturman ja lääkinnällisen kuntoutuksen huomioonottamista, vuosilomalaki ei välttämättä vastaa työaikadirektiiviä (2003/88/EY). Euroopan unionin tuomioistuin on tapauksessa C-282/10, Dominquez todennut, että työntekijällä on oikeus neljän viikon lomaan riippumatta siitä, onko työntekijä kyennyt työhön lomanmääräytymisvuoden aikana. Oikeus vuosilomaan ei siten edellytä tosiasiallista työntekeo kuten vuosilomalaissa on edellytetty.

Laskennallinen lisäys tehdään vain, jos työntekijälle ei ole maksettu palkkaa kyseiseltä ajalta.

Työehtosopimuksessa on saatettu sopia, että työntekijälle maksetaan palkkaa äitiys- ja isyysvapaan ajalta ja että tilapäinen hoitovapaa (ks. TSL 4:6)ja pakottavista perhesyistä johtuva poissaolo (ks. TSL 4:7) eivät vähennä palkkaa. Sairausajalta saatetaan työehtosopimuksen mukaan maksaa palkkaa muutamasta viikosta puoleen vuoteen (ks. oma työehtosopimus). Näissä tapauksissa lisäystä ei tehdä.

Poissaoloajan palkka lasketaan, jollei muusta ole sovittu, työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken tuntipalkan mukaan ottaen huomioon poissaoloajan palkankorotukset.

Esimerkki

Työntekijän tuntipalkka on 13 €. Hän jää äitiysvapaalle 2.1. Palkkoja korotetaan työehtosopimuksen perusteella 1.2. alkaen 1.3 %. Työnantajalla ei ole työehtosopimuksen mukaan velvollisuutta maksaa palkkaa äitiysvapaalta.

Poissaoloajan palkan laskemisessa käytettävä tuntipalkka on äitiysvapaan ensimmäiseltä kuukaudelta 13 € ja tämän jälkeen 13,17 €.

"Jollei muuta ole sovittu" tarkoittaa sitä, että palkanlaskentavasta voidaan sopia työehtosopimuksessa (ks. oma työehtosopimus) tai työsopimuksessa. Sekä työehtosopimuksessa että työsopimuksessa voidaan sopia vain laskentatavasta, ei esimerkiksi palkan suuruudesta. Sopia ei voi esimerkiksi sitä, ettei poissaolojen palkkoja oteta ollenkaan huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa. Tällainen sopimus on mitätön.

Jos työntekijän kanssa on sovittu kiinteästä työajasta, poissaoloajan palkkaa laskettaessa käytetään kiinteää työaikaa.

Jos työntekijän kanssa on sovittu keskimääräisestä työajasta (esimerkiksi "työaika on keskimäärin 16 h/vk") tai että työaika vaihtelee (esimerkiksi "työaika on 0 - 16 h/vk"), lähtökohtana ovat työvuoroluettelon mukaiset työtunnit ja -päivät (tosiasiallisesti tehdyt tunnit).

Jos työvuoroluettelo on laadittu koko poissaoloajalle, poissaoloajan palkka saadaan kertomalla tuntipalkka poissaolojakson työvuoroluettelon mukaisilla työtunneilla.

Jos työvuoroluetteloa ei ole laadittu koko poissaolon ajalle ja työsopimuksen mukainen työaika vaihtelee, käytetään keskimääräisiä viikkotunteja. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, poissaoloajan palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

Laskennallisten palkkaerien kohdentumisessa poissaolojaksolle menetellään lain esitöiden mukaan (ks. HE 238/2004) samoin kuin työnantajan maksaessa sairausajan palkkaa työehtosopimuksessa sovitulta jaksolta (ks. oma työehtosopimus).

Laskentakaava

Lomaraha/lomaltapaluuraha

Työntekijän oikeus lomarahaan/lomaltapaluurahaan määräytyy työehtosopimuksen perusteella (ks. oma työehtosopimus).

 

Päivitetty 9.6.2017