11 § Keskipäiväpalkkaan perustuva lomapalkka

 

Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevän sellaisen työntekijän vuosilomapalkka, joka sopimuksen mukaan työskentelee vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lasketaan kertomalla hänen keskipäiväpalkkansa lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella:

Lomapäivien määrä   Kerroin

2     1.8

3      2.7

4      3.6

5      4.5

6      5.4

7      6.3

8      7.2

9     8.1

10   9.0

11   9.9

12   10.8

13   11.8

14   12.7

15   13.6

16   14.5

17   15.5

18   16.4

19   17.4

20   18.3

21   19.3

22   20.3

23   21.3

24   22.2

25   23.2

26   24.1

27   25.0

28   25.9

29   26.9

30   27.8 

Jos lomapäivien määrä on suurempi kuin 30, kerrointa korotetaan luvulla 0,9 lomapäivää kohden.

Keskipäiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään laissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen työajan tai, jos laissa ei ole säädetty säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäismäärää, sopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa.

Jos työntekijän viikoittaisten työpäivien määrä on sopimuksen mukaan pienempi tai suurempi kuin viisi, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä.

 

Soveltamisala

Sääntöä sovelletaan silloin, kun

  • työntekijä sopimuksen mukaan työskentelee vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa (14 päivän sääntö) eikä
  • hänen palkkansa määräydy kuukausi- tai viikkopalkkana.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä tekee työtään

  • joko tuntipalkalla tai
  • suorituspalkalla (esimerkiksi provisiopalkkalaiset) tai
  • sekä tunti- että suorituspalkalla.

"Sopimuksen mukaan" tarkoittaa tässä sitä, että työntekijä ja työnantaja ovat sopineet (suullisesti tai kirjallisesti), että työntekijä tekee joka kuukausi töitä vähintään 14 päivänä tai työntekijä on tosiasiallisesti tehnyt lomanmääräytymisvuoden aikana töitä joka kuukausi vähintään 14 päivänä (TN 1286-92). Jos työntekijä yhtenäkin kuukautena tekee töitä vähemmän kuin 14 päivänä, hänen lomapalkkansa lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan.

Työehtosopimuksen määräykset

Työehtosopimuksissa on yleensä vuosilomapalkan laskemisesta omia määräyksiä (ks. oma työehtosopimus)

Teollisuudessa urakka- ja tuntipalkkaisiin työntekijöihin sovelletaan yleensä EK:n ja SAK:n lomapalkkasopimusta (2005). Lomapalkkasopimusta ei kuitenkaan sovelleta:

  • yleensä palvelualoilla
  • merimiehiin
  • metsä- ja uittotöissä
  • lastaus- ja purkutöissä
  • rakennusalalla, jolla on oma sopimuksensa.

Keskipäiväpalkan laskeminen

Vuosilomapalkkaa laskettaessa perusteena on keskimääräinen päiväpalkka (keskipäiväpalkka), joka kerrotaan vuosilomalain 11 §:ssä säädetyllä kertoimella.

Keskipäiväpalkkaan perustuvat vuosilomapalkan kertoimet

Keskipäiväpalkka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan tehtyjen työpäivien lukumäärällä. Palkassa ei oteta huomioon hätätyöstä eikä lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettua korotusta (peruspalkka siis lasketaan aina mukaan). Tehtyjen työpäivien määrään lisätään säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa.

Työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka

Työssäoloaika on se aika, jonka työntekijä tekee työtä tai on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä (työaikalain (605/1996) 4 § 1 mom.). Maksetulla tai maksettavaksi erääntyneellä palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka on maksettu tai olisi pitänyt maksaa viimeistään lomamääräytymisvuoden (31.3.) palkanmaksupäivinä.

Lomanmääräytymisvuoden ansio

Lomanmääräytymisvuoden ansiossa otetaan huomioon muun muassa seuraavat palkat:

  • varsinaiselta työajalta maksettu palkka (ks. TAL 4 § 1 mom.)
  • sunnuntaityön peruspalkka
  • lisätyöpalkka
  • hätä- ja ylityöstä maksettu peruspalkka
  • varallaolon palkka, jos varallaolo luetaan työajaksi
  • matkakustannusten korvaukset, jos matka-aika luetaan työajaksi
  • yleisöltä saadut palvelurahat (ks. vuosilomalain 13 §)
  • sunnuntai- ynnä muut lisät
  • sunnuntaikorotus
  • koulutusajalta maksettu palkka, jos koulutusaika on työaikaa
  • viikkolepokorvaus
  • lisäpalkka, joka ei ole määräytynyt tilapäisten olosuhteiden perusteella (esim. TN 1206:87)
  • tulospalkkio (TN 1284:92).

Vain työssäolon ajalta maksetut palkat otetaan huomioon. Muun muassa seuraavia korvauksia ei tämän vuoksi lasketa mukaan:

  • vuosilomapalkka
  • sairausajan palkka
  • äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksettu palkka
  • varallaoloajan palkka, jos varallaoloa ei lueta työajaksi
  • arkipyhäkorvaus
  • provisio, joka muodostuu muusta kuin työntekijän itsensä hankkimasta myynnistä (TN 1260:90)
  • lisä (bonus, tuotantopalkkio, tulospalkkio jne.), joka maksetaan myös vuosiloman aikana (TN 1346:98 ja TN 1395 04)
  • satunnaiset lisäpalkkaerät (TN 1390:04)
  • matkakorvaukset, jos matka-aikaa ei lueta työajaksi
  • työväline- yms. korvaukset
  • kulukorvaukset (KKO 1993:94)
  • päiväraha
  • hälytysraha.

Työehtosopimuksissa saattaa olla määräyksiä siitä, miten matka- tai koulutusajalta maksettu palkka otetaan huomioon vuosilomapalkkaa määrättäessä (ks. oma työehtosopimus).

Lomapalkkaa ei aina voi laskea keskipalkan perusteella esimerkiksi siksi, että työntekijä on ollut poissa töistä koko lomanmääräytymisvuoden lomautuksen tai perhevapaiden vuoksi. Näissä tilanteissa lomapalkka arvioidaan työntekijän yleensä saaman päiväpalkan perusteella. (TN 1161:84.)

Jos loma annetaan ennen lomanmääräytymisvuoden (31.3) päättymistä, lomapalkkaa ei voi laskea tarkasti. Lomapalkka on tällöin arvioitava mahdollisimman tarkasti ja korjattava myöhemmin. (TN 623:61.)

Tehtyjen työpäivien lukumäärä

Työpäivillä tarkoitetaan niitä päiviä, jolloin työntekijä on tosiasiallisesti tehnyt työtä. Sillä, onko työ ollut säännöllistä työtä vai ylityötä, ei ole merkitystä (TN 580:60). Työpäivän pituudellakaan ei ole merkitystä.

Säännöllinen vuorokautinen työaika

Säännöllinen työaika voi perustua lakiin tai sopimukseen.

Säästövapaan palkka

Säästövapaan ajalta maksettava palkka määräytyy säästövapaan tai sen osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan perusteella (ks. vuosilomalain 27 § 4 mom.).

Esimerkki säästövapaan- ja keskipäiväpalkasta

Kerroin on valittava vastaamaan lomapäivien kokonaismäärää. Kun täysi loma yleensä pidetään ainakin kahdessa osassa (24 päivää kesällä ja kuusi päivää talvella), kumpaakin loman osaa vastaava lomapalkka saadaan jakamalla lomapalkka lomien suhteessa. Jos työntekijällä on täysi lomaoikeus (30 päivää), kesäloman yhteydessä maksetaan 24/30 lomapalkasta ja talviloman yhteydessä 6/30 lomapalkasta.

Jos työntekijällä on oikeus yli 30 päivän lomaan, kerrointa korotetaan 0,9:llä lomapäivää kohti.

Esimerkit vuosilomakertoimella

Lomaraha/lomaltapaluuraha

Työntekijän oikeus lomarahaan/lomaltapaluurahaan määräytyy työehtosopimuksen perusteella (ks. oma työehtosopimus). Oikeus lomarahaan voi perustua myös työpaikalla noudatettuun käytäntöön.

 

Päivitetty 9.6.2017